Autourheilu ja vauhti houkuttelevat

Autourheilu ja vauhti houkuttelevat

Vauhti on aina kiinnostanut ihmisiä ja nopeudessa on kilpailtu niin juoksukilpailuissa kuin myös hevoskilpailussakin. Ihmisen historia ja vauhdin maailma kuitenkin mullistuivat vuonna 1886, kun maailman ensimmäinen polttomoottoria käyttävä auto valmistui. Autoilla on kilpailtu niiden keksimisestä lähtien ja siitä alkoi kehitys, joka on johtanut nykypäivän Formula ykkösiin, rallin MM-sarjaan ja muihin autourheilun huippuluokkiin. Tässä artikkelissa luodaan katsaus autourheilun eri muotoihin ja kuuluisiin kuljettajiin.

Autourheilun aamunkoitto

Maailman ensimmäiseksi moottorikilpailuksi lasketaan Le Petit Journal -ranskalaislehden järjestämä maantiekilpailu, joka kulki reitillä Pariisi-Rouen. Lehti kutsui tapahtumaa Le Petit Journal Concours des Voitures sans Chevaux (hevosettomien vaunujen kilpailu). Kilpailu käytiin 22. heinäkuuta 1894 ja sitä edelsi neljän päivän autonäyttely sekä karsiutumisajoja, jotka keräsivät suuren yleisön. Itse kisan nopein bensiinikäyttöinen auto oli Peugeot Type 7 kuljettajanaan Albert Lemaître. Autourheilun aikakausi oli alkanut.

Autourheilu leviää Yhdysvaltoihin, mutta Ranska säilyttää johtoaseman

Autourheilun aikaansaama innostus levisi nopeasti Euroopasta myös Atlantin yli Yhdysvaltoihin. Vuoden 1895 lokakuussa järjestettyä Chicago Times-Herald Race -kilpailua pidetään ensimmäisenä tunnettuna amerikkalaisena moottoriurheilutapahtumana. Kilpailu sai runsaasti huomiota amerikkalaisessa mediassa ja tämä lisäsi ihmisten mielenkiintoa autoilua ja autourheilukilpailuja kohtaan. Tästä huolimatta autonvalmistuksen ja autokilpailuiden ykkösmaa oli Ranska. ACF (ranskalainen autoklubi) organisoi monia kaupunkien välisiä kisoja, joiden alku- tai päätöspiste oli Pariisissa.

Moottoriurheilu on tunnetusti vaarallista ja se kävi karmivalla tavalla selväksi vuonna 1903, jolloin Marcel Renault menehtyi kilpailussa sattuneessa kolarissa Pariisin lähellä. Kisa keskeytettiin ja traaginen onnettomuus sai Ranskan hallituksen kieltämään kaupunkeja kiertävät suositut kisat. Tämä ei kuitenkaan lopettanut autourheilun suosiota, sillä esimerkiksi Yhdysvalloissa aiemmin hevoskisoissa käytetyt hiekkaradat isännöivät autokisoja, jotka kasvattivat suosiotaan etenkin 1920- ja 1930-luvuilla. Myös Englannissa avattiin maan ensimmäinen kilparata Surreyhin.

Formula 1 on autourheilun kuninkuusluokka

Maailman tunnetuin autourheiluluokka on Formula yksi. F1-sarjassa on ajanut monia kuljettajia, joiden nimet ovat piirtyneet lähtemättömästi autourheilun historiaan: Juan Manuel Fangio, Jim Clark, Stirling Moss, Niki Lauda, Ayrton Senna, Alain Prost, Michael Schumacher, Lewis Hamilton ja niin edelleen. Formula ykkösten historia alkoi vuonna 1950, jolloin ajettiin ensimmäistä kertaa virallisesta F1:sten maailmanmestaruudesta. Ensimmäistä Formula 1 -kautta hallitsi Alfa Romeo.

Nykyajan Formula 1 -autot ovat täynnä ällistyttävää tekniikkaa ja niiden turvallisuus on huippuluokkaa. Etenkin viime vuosikymmenininä on otettu mittavia harppauksia: uskomattomiin vauhteihin yltävät F1-ohjukset ovat myös uskomattoman turvallisia. F1-sirkus kiertää ympäri maailmaa ja tarjoaa nähtävää maailman tunnetuimmilla moottoriradoilla, kuten esimerkiksi Silverstonessa, Monzassa, Spassa ja Suzukassa. Formula ykköset ovat oma maailmansa, joka tarjoaa faneille vauhdin lisäksi spekuloitavaa kuljettajamarkkinoiden ja muiden huhujen muodossa.

Rallin MM-sarja tuo huippukuskit lähietäisyydelle

Siinä missä Formula ykköset ovat faneille ehkä hieman etäinen autourheilumuoto, tuo rallin MM-sarja maailman parhaat rallikuljettajat aivan lähietäisyydelle. Ralliautoilussa ajetaan vaativiin oloihin ja vaihtuviin maisemiin merkittyjä pikataipaleita kelloa vastaan. Olosuhteet saattavat vaihdella yhdenkin pikataipaleen aikana: esimerkiksi Monte Carlon rallissa ei ole tavatonta, että samalla pikataipaleella on kuivaa asfalttia, lunta, jäätä ja märkää asfalttia. Vaihtuvat olosuhteet laittavat kuljettajan ja kartturin taidot testiin.

Myös rallin MM-sarja on parantanut autojen turvallisuutta merkittävästi vauhtien kasvaessa: ralliautojen vauhdit saattavat nousta 200 km/h:n paremmalle puolelle metsän puiden vilistäessä vieressä. Turvallisuuden vuoksi asetettiin aikoinaan myös sääntö, jonka mukaan pikataipaleen keskituntunopeus ei saa ylittää 130 km/h. Kuljettajaa ja kartturia suojaavat esimerkiksi turvakaaret ohjaamon ympärillä, joiden tarkoituksena on pitää ohjaamo suojassa, vaikka auton muut osat tuhoutuisivatkin ulosajossa.

Kuuluisia rallikuljettajia

Suomalaiset ovat saavuttaneet ralliautoilun puolella melkoisesti menestystä. Maastamme on tullut monta maailmanmestaria: Ari Vatanen, Hannu Mikkola, Timo Salonen, Juha Kankkunen, Tommi Mäkinen ja Marcus Grönholm. Markku Alén on syytä mainita tässä yhteydessä, sillä vuonna 1978 hän voitti FIA Drivers Cupin, ja rallin MM-sarja perustettiin vasta seuraavana vuonna. Maailmanmestareiden ohella yksittäisiä MM-sarjaan kuuluneita ralleja ovat voittaneet mm. Mikko Hirvonen, Jari-Matti Latvala ja Esapekka Lappi.

Kaikkien aikojen menestynein rallikuljettaja on Ranskan Sébastien Loeb, joka voitti rallin maailmanmestaruuden uskomattomat yhdeksän kertaa Citroënin ohjaimissa. Toinen menestynyt ranskalainen on Sébastien Ogier, joka on vuoteen 2019 mennessä saavuttanut kuusi maailmanmestaruutta. Yksi ranskalaiskuskien tienraivaajista oli Didier Auriol, joka voitti maailmanmestaruuden Toyotan ratissa 1994. Espanjan Carlos Sainz saavutti pitkällä urallaan kaksi maailmanmestaruutta sekä lukuisia MM-mitaleita. Norjan ainoan rallimestaruuden tähän mennessä saavutti Petter Solberg.

Muita autourheiluluokkia

Autourheilussa kilpaillaan myös monissa muissa luokissa ja niillä kaikilla on oma fanikuntansa. Autourheilun sähköistä tulevaisuutta enteilee Formula E, jossa kilpaillaan sähkökäyttöisillä kilpureilla maailman eri metropoleissa. Saksan vakioautosarja DTM on viihdyttävä ja näyttävä rata-autoilun muoto, jossa kisaavat tällä hetkellä Audi, BMW ja Aston Martin. DTM:n kisat ajetaan pääosin Keski-Euroopassa, mutta kisoja on järjestetty esimerkiksi myös Englannissa ja Italiassa.

Oma mielenkiintoinen maailmansa on autourheilun kestävyyskilpailut, joista tunnetuin on 24 tunnin Le Mans. Kestävyyskisoissa yhtä autoa kuljettaa monta kuljettajaa ja kisa jaetaan eri osiin tiimin kuskien väille: joku kuljettajista voi esimerkiksi esittää toiveen, että haluaa ajaa vuoron, joka osuu auringon nousun aikaan. Muita tunnettuja kestävyyskisoja ajetaan esimerkiksi Nürburgringin ja Span kuuluisilla radoilla. Yhdysvalloissa suosittuja autourheilusarjoja ovat esimerkiksi NASCAR ja IndyCar.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Back to top