Näin syntyi nykyauto: matka 1800-luvulta tähän päivään

Näin syntyi nykyauto: matka 1800-luvulta tähän päivään

Autoja, alun perin automobiileja, on ajellut maailman teillä noin kaksisataa vuotta. Paljon on tapahtunut, jotta nykyiset luotettavat, lujaa kulkevat ja kaikin mahdollisin mukavuuksin varustellut autot on saatu rakennettua. Vaikka kehitys on ollut varsinkin edellisinä vuosikymmeninä nopeaa ja kiihtyy edelleen, vaiheita on mahtunut mukaan paljon. Tässä artikkelissa kurkistamme auton historiaan. Lähdemme liikkeelle sen ensimetreistä ja huristamme kyydissä nykypäivään saakka.

Ennen ensimmäistä autoa

Jo kuuluisa Leonardo da Vinci rakenteli auton esiasteita 1400- ja 1500-lukujen taitteessa, mutta varsinaisten autojen edeltäjiä alettiin valmistaa 1800-luvulla. Polttomoottorilla kulkevia autoja edelsivät höyrykoneella kulkevat vaunut, joista varhaisimpana pidetään ranskalaisen Nicolas Joseph Cugnotin vuonna 1769 rakentamaa kolmipyöräistä höyryvaunua. Se oli rakennettu tykinvetoa varten ja sen etuosassa sijaitseva höyrykone oli niin painava, että ilman tykkiä kyydissä laite uhkasi kellahtaa nenilleen.

Ensimmäiset autot

Historiankirjat eivät ole aivan yksimielisiä siitä, kuka rakensi ensimmäisenä polttomoottorilla kulkevan auton. Joissakin lähteissä ensimmäinen käyttökelpoisen auton rakensi itävaltalainen Siegfried Marcus, jonka auto valmistui 1870-luvulla. Juutalaissyntyinen Marcus rakenteli konepajallaan tiettävästi omia versioitaan autosta useampiakin, yli 150, ja jo ennen 1870-lukua, mutta natsit tuhosivat hänen tekeleensä järjestelmällisesti. Ainakin yksi Marcuksen autoista on kuitenkin säilynyt ehjänä. Se on nykyisin näytillä Wienin teknisessä museossa.

Toisissa lähteissä ensimmäisen polttomoottorilla kulkevan auton isäksi nimetään saksalainen Karl Benz. Hän patentoi ensimmäisen version polttomoottoristaan vuonna 1879 ja ensimmäisen autonsa vuonna 1886. Autossa oli vain kolme pyörää eikä minkäänlaista säältä suojaavaa koria. Karl Benz ja hänen vaimonsa Bertha Benz lähtivät ensimmäiselle pitkälle automatkalle vuonna 1888 todistaakseen auton luotettavuuden. Benzin ja Marcusin kanssa samoihin aikoihin autoa rakensivat myös Gottlied Daimler ja Wilhelm Maybach.

Autojen teollinen tuotanto alkaa

Karl Benz aloitti autonsa markkinoinnin heti saatuaan sen valmiiksi. Vuonna 1899 Benzin tehdas rakensi jo 572 autoa. Euroopassa autoja tehtiin pienten sarjojen tuotantona ja niitä markkinoitiin lähinnä yläluokalle. Samoihin aikoihin Yhdysvalloissa keskityttiin määrään. Ensimmäinen sarjavalmisteinen auto oli Oldsmobile Curved Dash, jota valmistettiin 1901–1906 noin 19 000 kappaletta. Liukuhihnatuotannon aloitti vuonna 1913 Ford Motor Company. Tuolloin autoja valmistui jo 202 667 kappaletta vuodessa.

Vuonna 1924 maailmassa oli noin 21 miljoonaa autoa. Niistä lähes puolet oli Fordin T-mallia. Vuosikymmenen kuluessa Fordin ykköspaikan vei kuitenkin General Motors, joka nousi vuosikymmenten ajaksi maailman johtavaksi autovalmistajaksi. Autojen tehotuotanto käynnistyi myös Ruotsissa, jossa tuotannon aloittivat esimerkiksi Scania, Saab ja Volvo. Myös Suomessa valmistettiin neljä Finlandia-merkkistä autoa, joiden jälkeen toimintansa aloittivat esimerkiksi Sisu ja Vanajan autotehdas sekä vuonna 1969 perustettu Uudenkaupungin autotehdas.

Yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset autot

Toisen maailmansodan jälkeen uusien automallien kehitys kulki Euroopassa ja Yhdysvalloissa aivan eri suuntiin. Yhdysvaltalaiset kehittelivät 1940- ja 1950-luvuilla runsaasti polttoainetta kuluttavia, noin viisi metriä pitkiä autoja, jotka kulkivat usein automaattivaihteilla, joissa oli pehmeä jousitus ja joiden teho oli 80–100 hevosvoimaa. Inspiraatio autojen muotoiluun tuli lentokoneista ja avaruusraketeista. 1950-luvun mittaan yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten autojen erilaisuus vain korostui korostumistaan.

Eurooppalaiset valmistajat alkoivat puolestaan tehdä autoistaan 1950-luvun kuluessa muodoltaan yhä pelkistetympiä, tekniikaltaan yksinkertaisia ja hinnaltaan edullisia koko kansalle suunnattuja autoja. Klassikko on saksalaisen Ferdinand Porschen jo 1930-luvulla suunnittelema Volkswagen Kupla, jota jäljiteltiin muiden autojen kehityksessä. Yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset autovalmistajat saivat pitää markkinat itsellään 1950-luvun lopulle asti, jolloin suurimpien autoteollisuusmaiden joukkoon nousi Japani. Sen autovienti oli aluksi vähäistä, mutta käynnistyi todella 1960-luvun puolella.

Turvallisuus ja ympäristöasiat

Läntinen maailma täyttyi autoista nopealla tahdilla 1960-luvulla. Samalla liikenneonnettomuuksien määrä kasvoi. Autovalmistajat eivät olleet tähän mennessä juuri kiinnittäneet huomiota autojen turvallisuuteen, mutta tähän tuli muutos, kun yhdysvaltalainen, lukuisien liikenneonnettomuuksien uhrien asiaa ajanut lakimies Ralph Nader julkaisi kirjan autojen turvattomuudesta. Yhdysvalloissa säädettiin laki turvavöistä ja muista autojen turvavarusteista vuonna 1970. Säädökset levisivät nopeasti muuallekin. Aiemmin turvavarustus ei ollut kiinnostanut esimerkiksi eurooppalaisia ostajia lisähinnan vuoksi.

Myös ympäristöasioihin alettiin kiinnittää huomiota 1960-luvulla. Tämäkin muutos lähti liikkeelle Yhdysvalloista, jossa säädettiin vuonna 1965 laki puhtaasta ilmasta. Säädökset tiukkenivat edelleen vuonna 1975, jolloin katalysaattori määrättiin autoissa pakolliseksi. Myös vuosien 1973–1974 öljykriisi vauhditti autovalmistajia kehittämään polttoaineteknologiaa ja uusien autojen polttoaineen kulutus laskikin nopeasti. Myös hybridi- ja sähköautojen kehitys alkoi toden teolla ja siihen ovat paneutuneet varsinkin General Motors sekä japanilaiset Toyota ja Honda.

Autot nyt ja tulevaisuudessa

Ensimmäiset autot kulkivat kävelyvauhtia, niitä piti pysäyttää usein eikä niissä ollut sateensuojaa tai turvavarusteita. Nyt, reilut 200 vuotta myöhemmin autoja löytyy joka tarpeeseen. Autosta on tullut korvaamaton kulkupeli varsinkin harvaan asutuille alueille, joista palvelut ovat kaukana. Nopeimmat urheiluautot kulkevat jopa satoja kilometrejä tunnissa ja uusimpien autojen varustelu on kehittynyt niin, että ne tekevät taskuperuutukset kuskin puolesta tai vaikka hälyttävät, jos kaista vaihtuu vahingossa.

Autojen kehitys jatkuu edelleen. Turvallisimmillakin autoilla ajetaan kuolonuhreja vaativia kolareita, joten auto- ja rengasvalmistajat haluavat edelleen kehittää turvallisempia malleja. Ympäristöasiat puhuttavat enemmän kuin koskaan, joten täysin sähköllä tai kaasulla kulkevat autot yleistyvät jatkuvasti. Kokonaan itseohjautuviakin autoja on jo rakennettu. Lisäksi autovalmistajat ovat haaveilleet jo leijuvistakin autoista. Tulevaisuuden auto voi siis olla mitä vain, mutta varmaa ainakin lienee se, että autot ovat tulleet jäädäkseen.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Back to top